Paavo Paunu (1965–) syntyi Tampereella ja asuu Raumalla. Hän tekee maalauksia, veistoksia ja installaatioita. Oman taiteellisen työnsä ohessa hän on toiminut muun muassa Vapaan Taidekoulun rehtorina.
Paavo Paunu kuvaa työskentelyään:
Teokset hahmottavat maailmaa, jota ei ole olemassa, mutta joka voi olla mahdollinen. Siellä on ihminen, pyrkimässä kohti jotain, ehkä tasapainoa, ehkä onnea.
Maalaus on hidas. Pidän ajatuksesta, että se muodostuu kerrostumalla, aikaa kuluu ja siitä jää jälki.
Näyttelyn teokset on maalattu paksulle kierrätysvanerille. Minua kiinnostaa maalauksen samanaikainen esineellisyys ja mahdollisuus kolmiulotteiseen vaikutelmaan.
Dosentti Martta Heikkilä lisää:
Paavo Paunun (s. 1965) maalaukset ja veistokset kuvaavat ihmistä – haaveita ja pettymyksiä sekä suhdetta luontoon. Paunu on tehnyt suurikokoisia teoksia, jotka ovat saaneet myös tilallista ulottuvuutta. Maalauksista on tullut eteen ja taakse laajenevia näyttämöitä. Paunu on tilan maalari, ja hän sijoittaa maalauksia siten, että niistä syntyy installaatioita. Puu materiaalina on yksi maalauksen konkreettinen alusta: sitä voi veistää ja maalata – puun pintaan on mahdollista istuttaa yhä uusia osia. Veistoksissa näkyy huolellinen, aikaa vievä työ: vasta työstäminen saa puumateriaalin esiin ja antaa sille muodon näyttäen aineksen sellaisena kuin se on.
Paunua eivät rajoita veisto- tai maalaustaiteen tavanmukaiset välineet, eivät ilmiselvät esikuvat, tyylilajit tai viittaukset teoreettisiin lähteisiin. Teosten ääni kaikuu kauempaa, omasta maailmasta, joka on ihmisen todellisuutta. Sitä luonnehtivat psykologinen surrealismi ja ekspressiivinen symbolismi. On kuin Paunu etsisi ihmisen ajatonta ydinkerrosta, tekojen syitä ja seurauksia, tunteita hyvyydestä, luottamuksesta ja voitonriemusta häpeään ja epäuskoon. Paunun kuvat heijastavat kokemusten ainutkertaisuutta ja ihmisen suhdetta maailman tuntemattomiin ulottuvuuksiin: luontoon, mielen syvyyksiin, taiteilijan ja katsojan mielikuviin.